|
Hänen ensimmäinen opettajansa, seurakunnan kirkkoherra ilmeisesti taivutteli
vanhemmat lähettämään poikansa Viipuriin latinalaiseen kouluun. Siellä hän sai
sukunimekseen Agricola (=maanviljelijä) isänsä ammatin mukaan.
Kahdeksan vuoden opiskelun jälkeen hän vasta 18-vuotiaana nuorukaisena pääsi
Suomen kirkon piispan lähipiiriin ja tuli tuntemaan kuinka luterilaiset
uudistuksen tuullet jo puhalltelivat kirkollisessa elämässä.
Pappisvihkimyksensä Agricola sai 1530-luvun alkupuolella ja samoihin aikoihin
pantiin uskonpuhdistuksen vaatimat uudistukset toimeen. Vuonna 1536 Agricola
lähetettiin Wittenbergin yliopistoon Saksaan, jossa Martti Luther tuolloin eli
ja vaikutti. Agricola päätti opintonsa maisterintutkintoon keväällä 1539, jonka
jälkeen hänet valittiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Hän hoiti virkaa
yhdeksän vuoden ajan kirjoittaen samalla ahkerasti. Ensimmäisinä häneltä
ilmestyivät suomenkielinen aapinen "ABC kiria" vuonna 1543, "Rucouskiria"
vuonna 1544 ja Uusi testamentti "Se Wsi Testamenti" vuonna 1548.
Turun piispan kuoltua Agricola hoiti tämän tehtäviä, kunnes Kustaa Vaasa,
jaettuaan Suomen kirkon kahteen hiippakuntaan, Turun ja Viipurin, nimitti Mikael
Agricolan Turun piispaksi. Tuona aikana olivat suomalaisten ja venäläisten
väliset rajariidat jatkuvia ja niinpä Kustaa Vaasa yritti saada rauhan aikaan
neuvotteluilla. Hän lähetti 1557 alussa Moskovaan rauhanneuvotteluvaltuuskunnan,
johon Agricolakin kuului. Paluumatkalla hevoskyydissä hän sai ankaran
sairaskohtauksen, johon kuoli juuri Suomen rajan ylitettyään. | 
