VESISTÖN RUOPPAUS JA MUU VESISTÖRAKENTAMINEN PERNAJASSA
Luonto- ja maisema-arvot ohjaavat vesirakentamista Pernajassa
Pernajanlahti ja Pernajan saaristo kuuluvat liki kokonaisuudessaan Natura
2000-verkostoon. Lisäksi alueella on useita luonnonsuojelualueita
ja Pernajanlahti kuuluu mm. kansainvälisesti arvokkaisiin lintuvesiin.
Pernajanlahti on lisäksi luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi
maisema-alueeksi.
Pernajanlahden ja Pernajan saariston luonto- ja maisema-arvoista johtuen
on vesirakentamiseen alueella kiinnitettävä erityistä huomiota.
Myös ranta-asemakaavojen kaavamääräykset saattavat
rajoittaa vesirakentamista. Suunniteltaessa esimerkiksi ruoppausta, rannan
täyttöä, vesikasvien poistoa tai muuta vesistöön
rakentamista, on hyvissä ajoin selvitettävä mahdolliset
vesirakentamiseen liittyvät rajoitukset alueella. Parhaiten tämä
hoituu ottamalla yhteyttä kunnan ympäristöpäällikköön.
Vesirakentamishankkeita tulisi myös aina pyrkiä suunnittelemaan
ja toteuttamaan yhdessä naapureiden kanssa. Yhteisestä väylästä
on vähemmän haittaa maisema- ja luontoarvoille, ja se saattaa
tulla myös edullisemmaksi.
Lisää tietoa Pernajanlahden ja Pernajan saariston Natura-alueesta
löytyy Uudenmaan ympäristökeskuksen kotisivuilta: www.ymparisto.fi/uus
Ruoppaamiseen ja muuhun vesirakentamiseen liittyvä ilmoitus- ja
lupamenettely
Vesirakentamiseen liittyvästä ilmoitus- ja lupamenettelystä
säädetään vesilaissa. Natura-alueilla on lisäksi
huomioitava luonnonsuojelulain velvoitteet. Tietyt toimenpiteet saattavat
vaatia myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen toimenpideluvan
tai maisematyöluvan.
Varsinkin Natura-alueilla ilmoituksen tekemisen kynnys on matala ja ilmoitus
tulee tehdä kaikista koneellisesti suoritettavista uusista ruoppauksista
ja vanhojen ruoppausten kunnossapidoista.
- Ilmoitus kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalle riittää,
kun kyseessä on voimassa olevien kaavamääräysten mukainen
pienimuotoinen ruoppaus- tai niittotyö jossa parannetaan rakennetun
rannan veneväylää tai uimapaikkaa. Työ tulee suorittaa
myöhäissyksyllä tai talvella ja ruoppausmassat tai niitetty
vesikasvillisuus on läjitettävä kuivalle maalle.
- Ilmoitus Uudenmaan ympäristökeskukselle vaaditaan kun kyseessä
on vähäistä suurempi ruoppaus, tai jos työ on tarkoitus
suorittaa luonnonsuojelualueella tai muulla rauhoitettavaksi tarkoitetulla
alueella ja suojelumääräykset sen mahdollistavat. Mikäli
vähäistä suurempi hanke on tarkoitus toteuttaa Natura 2000-ohjelmaan
kuuluvalla alueella, ilmoitukseen tulee liittää arvio hankkeen
toteuttamisen vaikutuksista erityisesti Naturaan sisältyvän
vesialueen luonnonarvoihin.
- Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupa voidaan tarvita
esimerkiksi jos haittaa aiheuttavista töistä ei ole etukäteen
pystytty sopimaan naapurien kanssa tai työt aiheuttavat haittaa yleiselle
edulle, esim. vaikuttavat alueen kauneusarvoihin, vahingoittavat vesiluontoa
tai vaikeuttavat yleiseen käyttöön tarkoitetun vesiväylän
käyttöä. Myös vesialueelle läjittämiseen
sekä keväällä tai kesällä suoritettavaan
ruoppaukseen tarvitaan aina ympäristölupaviraston lupa.
- Toimenpidelupa vaaditaan suurehkojen laitureiden tai aallonmurtajien
rakentamiseen. Laiturin, aallonmurtajan tai pienvenesataman rakentaminen
saattaa vaatia myös Länsi-Suomen ympäristölupaviraston
luvan. Ruoppausmassojen läjittämiseen tai rannan pengertämiseen
saatetaan tarvita maisematyölupa.
Ilmoituslomakkeita saa kunnan ympäristöpäälliköltä
tai osoitteesta www.pernaja.fi. Toimenpide- ja maisematyölupalomakkeita
saa kunnan rakennustarkastajalta.
Huolellinen suunnittelu ja yhteistyö kannattaa
Vesirakentamistyön suunnittelu kannattaa aloittaa miettimällä,
onko rannan ruoppaaminen todella tarpeen vai riittäisikö kulkuväylän
tai uimapaikan ylläpitoon pelkkä vesikasvillisuuden niittäminen.
Myös vähäiset ruoppaukset vaikuttavat haitallisesti vesiluontoon;
ruoppaus aiheuttaa veden samenemista, vaurioittaa pohjaeliöstöä,
sekä muuttaa vesistön luonnontilaa aiheuttaen haittaa myös
kaloille. Lisäksi ruoppaaminen saattaa pohjaan kerääntyneet
ravinteet liikkeelle ja edesauttaa näin rehevöitymistä,
rannan uudelleenliettymistä ja umpeenkasvua.
Yhdessä naapurin kanssa suunniteltu ja suoritettu ruoppaus voi tulla
edullisemmaksi ja aiheuttaa vähemmän haittaa vesiluonnolle,
kuin jokaisen erikseen tekemä pienempi ruoppaus. Kerralla kunnolla
suunniteltu ja toteutettu työ on myös pitkäikäisempi.
Ruoppaus- tai muu vesirakentamistyö kannattaa suunnitella ajoissa
ja huolellisesti ja jo suunnitteluvaiheessa ottaa yhteys kunnan ympäristöpäällikköön.
Tällöin selviää, onko alueella mahdollisia rajoituksia
kuten kaavamääräyksiä, suojelualueita, arvokkaita
luontokohteita tai kalastusalueiden tai osakaskuntien (kalastuskuntien)
paikallisia rajoituksia, jotka saattavat edellyttää muutoksia
suunnitelmaan tai luvan hakemista Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta.
Vesirakentamistyötä suunnittelevan muistilista:
- Koneellisesti suoritettavasta ruoppaustyöstä, vanhan ruoppauksen
kunnostuksesta, ruovikon tai muun vesikasvillisuuden laajamittaisesta
niitosta tai rannan täyttämisestä on aina tehtävä
kirjallinen ilmoitus kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalle
vähintään 30 päivää ennen suunniteltua työtä.
Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin, mieluiten niin, että
alueella on mahdollisuus tehdä tarkastus sulana vuodenaikana.
- Ruoppaustyöstä on sovittava etukäteen vesialueen omistajan
ja naapureiden kanssa.
- Suunnittelu ja ilmoitus on hyvä tehdä yhdessä naapureiden
kanssa. Yhdestä yhteisestä väylästä on vähemmän
haittaa kuin useasta erillisestä, ja se tulee myös edullisemmaksi
- Ruoppaus- ja täyttötöiden teettäjä on aina
vastuussa mahdollisista haitoista ja vahingoista. Ruoppaustyön teettäjän
on siksi varmistettava, että urakoitsija on tietoinen työhön
liittyvistä ehdoista.
- Ruoppaustyö on ajoitettava syksyyn tai talveen (loka-maaliskuu)
jolloin työstä aiheutuvat haitat ovat vähäisimmät.
Natura-alueen ulkopuolella ruoppauksia voi tietyissä tilanteissa
suorittaa vielä huhtikuussa. Keväällä ja kesällä
suoritettaviin ruoppauksiin tarvitaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston
lupa.
- Rantaviiva on pyrittävä säilyttämään
mahdollisimman luonnontilaisena. Varsinkin Pernajanlahden valtakunnallisesti
arvokkaalla maisema-alueella on rantaviiva pyrittävä säilyttämään.
Veneväylät ja rantojen kiveys rikkovat aina maisemaa ja erityisesti
aallonmurtajien rakentamista tulisi välttää. Rantaruovikkoon
sijoitetut ruoppausmassat muuttavat rantaviivan maisemaa koska läjitysalueelle
tavallisesti nousee tiheä koivikko ruovikon sijaan.
- Ruoppausmassat on levitettävä kuivalle maalle, joko omalle
tontille tai maanomistajan luvalla muulle maa-alueelle. Massoille on varattava
riittävän suuri alue ja ne on aina sijoitettava niin, että
ne eivät korkeankaan veden aikana joudu veden alle ja huuhtoudu tai
syövy takaisin veteen. Takaisin veteen huuhtoutuvista massoista vapautuu
ravinteita jotka nopeuttavat rannan uudelleen liettymistä ja umpeenkasvua.
Läjitetyt ruoppausmassat tulee myös tasoittaa ja happamat massat
voidaan kalkita.
- Jos suunnitteilla on imuruoppaus, on massoille varattava riittävän
suuri läjitysallas ja läjitysaltaan reunat vahvistettava.
- Vesialueelle läjittämiseen on aina haettava Länsi-Suomen
ympäristölupaviraston lupa.
- Vesikasvillisuutta saa niittää aikaisintaan heinäkuun
puolenvälin jälkeen.
- Niitetty vesikasvillisuus on kerättävä talteen ja läjitettävä
kuivalle maalle. Rantaruovikkoon läjitetystä niittojätteestä
vapautuu ravinteita veteen.
Ruoppaamista ja muuta vesirakentamista koskevat keskeiset säädökset:
Vesilaki: 1 luku 12-15, 15a, 17a, 19, 28, 30 §§
2 luku 2,3,6 §§
4 luku 6 §
20 ja 21 luku
Vesiasetus: 85 a §
Maankäyttö- ja rakennuslaki: 126 ja 128 §§
Maankäyttö- ja rakennusasetus: 62 §
Natura-alueilla myös Luonnonsuojelulaki: 65 ja 66 §§
Säädökset löytyvät mm. osoitteesta www.finlex.fi
|