Punasavikannun osa pappilasta

ASTIAT

Yleisimmät astianpalalöydöt ovat keramiikkaa, fajanssia tai lasia. Astioita tehtiin keskiajalla ja myöhemminkin usein puusta, yleisiä malleja olivat erilaiset kimpi- ja pahka-astiat. Puuastiat säilyvät harvoin maassa satoja vuosia ja tämä on tilanne myös Pernajassa. Löydetyt savi- ja lasiastiat sen sijaan kertovat arjesta ja juhlasta, kalliista tuontiesineistä ja arkisista käyttötarvikkeista. Astioiden - erityisesti tuontitavaran - merkitys arkeologialle piilee siinä, että ne voidaan usein kohtalaisen hyvin ajoittaa.

Ainakin osittain paikallista valmistusta lienevät monet punasavikeramiikan palaset, jotka ovat peräisin ruukuista, vadeista, kannuista ja padoista. Vastaavia astioita tehtiin viimeistään 1500-luvulta eteen päin. Pappilasta on talteen saatu myös keskiaikaisten ja myöhempien kivisavisten olut- ja viinikannujen palasia. Löydöistä vanhin pala edustaa alasaksilaisen Coppengraven tuotantoa ja saattaa ajoittua jopa 1200-luvulle. 1300-luvun ajoittuvan kivisavikannun kylkipaloja on löydetty myös muutama.

Kivisavikeramiikka pappilasta

Vadin pala Sigfridsistä

Tuontilasia edustavat muun muassa ns. kaalinkantalasien palat 1400-luvulta sekä kahdeksankulmaisten lasinauhakoristeisten oluttuoppien eli passglasien sirpaleet. Passglaseja on käytetty Suomessa 1500- ja 1600-luvuilla. Harvinaisempaa astiatyyppiä puolestaan kaksi löytynyttä luu- eli maitolasin palasta, jotka on koristeltu sinisellä läpikuultavalla lasireunuksella. Kyseessä lienee kiinalaisen tee- tai kahviastiaston jäljitelmät, jotka on valmistettu 1700-luvulla.

Sekä Baijarsista että Sigfridsistä on molemmista löytynyt vain yksi palanen kivisavikeramiikkaa, molemmat nähtävästi 1500- ja 1600-lukujen taitteeseen ajoittuvasta ns. partamiehenkannusta. Lisäksi Baijarsista löytyi kesällä 2004 runsaasti edellä mainittuja passglas-pikarien paloja.

Passglasin paloja Baijarsista